LOKA
30
- klo 18:00–21:00
TERVETULOA MAANALAAN
Lokakuun viimeisenä perjantaina MAA-tila -galleria muuntuu MAANALA-fantasmagoriaksi. Fantasmagoria (kreikk. φαντασμα + αγορευειν, 'haamu' + 'puhua julkisesti') on Taidekoulu MAAn liikkuvan kuvan perjantain opiskelijoiden kollektiivinen tapahtuma, jossa ilmestyvät monenlaiset haamut. Historiallisessa Fantasmagoriassa on käytetty projisoitua kuvaa, savuja, peilejä, taikuruutta tai vastaavia menetelmiä.
Fantasmagoria-näytöksiä alettiin aikanaan järjestää Ranskan vallankumouksen aikaan showmies Robertsonin toimesta mutta termiä on käytetty myös monessa muussa yhteydessä. Historiallisesti Fantasmagoria käyttää osittain samoja keinoja kuin goottilainen kauhuelokuva sekä huvipuistojen kummitustalot ja -junat. Siitä johtaa polkuja myös B-kauhuelokuviin ja gootti-estetiikaan.
Termiä käyttivät myös mm. Karl Marx ja Theodor Adorno kirjoituksissaan. Silloin termi oli suunnattu tavarafetisismin kritiikiksi. Samassa hengessä Walter Benjamin liitti 1900-luvun alkupuoliskolla termin Pariisin arkadien kauppakujiin ja kaarikäytäviin näyteikkunoineen, mainoksineen ja kaupparykelmineen. Taiteilijaryhmistä etenkin surrealistit ja dadaistit kiinnostuivat myös arkadeista luoden niistä surrealistisia versioita esinekoosteisiin ja näyttelyidensä installointiin. Fantasmagoria-tapahtuman inspiraatio nousee kaikesta tästä.
Lokakuun viimeisenä perjantaina MAA-tila -galleria muuntuu MAANALA-fantasmagoriaksi. Fantasmagoria (kreikk. φαντασμα + αγορευειν, 'haamu' + 'puhua julkisesti') on Taidekoulu MAAn liikkuvan kuvan perjantain opiskelijoiden kollektiivinen tapahtuma, jossa ilmestyvät monenlaiset haamut. Historiallisessa Fantasmagoriassa on käytetty projisoitua kuvaa, savuja, peilejä, taikuruutta tai vastaavia menetelmiä.
Fantasmagoria-näytöksiä alettiin aikanaan järjestää Ranskan vallankumouksen aikaan showmies Robertsonin toimesta mutta termiä on käytetty myös monessa muussa yhteydessä. Historiallisesti Fantasmagoria käyttää osittain samoja keinoja kuin goottilainen kauhuelokuva sekä huvipuistojen kummitustalot ja -junat. Siitä johtaa polkuja myös B-kauhuelokuviin ja gootti-estetiikaan.
Termiä käyttivät myös mm. Karl Marx ja Theodor Adorno kirjoituksissaan. Silloin termi oli suunnattu tavarafetisismin kritiikiksi. Samassa hengessä Walter Benjamin liitti 1900-luvun alkupuoliskolla termin Pariisin arkadien kauppakujiin ja kaarikäytäviin näyteikkunoineen, mainoksineen ja kaupparykelmineen. Taiteilijaryhmistä etenkin surrealistit ja dadaistit kiinnostuivat myös arkadeista luoden niistä surrealistisia versioita esinekoosteisiin ja näyttelyidensä installointiin. Fantasmagoria-tapahtuman inspiraatio nousee kaikesta tästä.