Sami van Ingen 2009/2010, 50 min
Just
One
Kiss on tulkinta 1906 tehdystä (ja sittemmin kadotetusta) ensimmäisestä kertovasta kokoillan elokuvasta Ned Kelly and His Gang. Teos kasvaa esityksestä toiseen, jokaiseen esitykseen lisätään uutta kuva-materiaalia. Malmitalon esityksessä live-soundtrackin soittaa heavy-orkesteri Sapiska.
Sami van Ingen (b. 1964) tekee kokeellisia elokuvia ja liikkuvan kuvan installaatioita. Hän tutkii teoksissaan elokuvan apparatusta itseään ja sen rajoja. Hänen töitään on esitetty monilla kansainvälisillä festivaaleilla ja taiteen näyttämöillä.
Sapiska on helsinkiläinen metallikollektiivi, joka luoma musiikki on luotu musiikin ehdoilla. Jos sävellys vaatii outoja tahtilajeja, riitasointuja tai flyygeleitä, niitä käytetään. Jos tarvitaan
hiljaisuutta, ei sitä lähdetä rikkomaan mauttomalla ryynäämisellä. Vaikka Lars Ulrich ei osaakaan enää soittaa, kysyi hän kerran osuvasti:"Mistä tietää, että maalaus on valmis? Milloin se on valmis? Kuka sen päättää? Sama pätee myös biiseihin." Sapiskan biisit elävät jatkuvasti omaa pientä elämäänsä. Sami van Ingenin videoteosta varten yhtye on sovittanut omasta tuotannostaan - julkaistusta ja julkaisemattomasta - pääosin instrumentaalisen (ja ajoittain myös improvisointiin nojaavan) kokonaisuuden, joka on rakennettu tukemaan yhtä tulkintaa monien joukossa.
Just One Kiss is an interpretation of Ned Kelly and His gang (1906), the first feature film ever made. The work grows size from one screening to other, every time there is more new image-material in the film. The heavy band Sapiska plays live-soundtrack to the film.
Sami van Ingen (b. 1964) makes experimental films and moving image installations. In his work he explores the cinematic apparatus itself and the boundaries within it. His works have been screened in many national and international festivals and venues over the years.
Sapiska is a Helsinki-based metal group. A band that uses in its music everything the music requires, be it odd time signatures, grand pianos, string orchestrations or unusual song structures. Music is the main focus, as it should be. No "l'art pour l'art"-mentality, only songs that need more flesh around them than your typical pop-constructions. Sapiska is very anxious to play their interpretation of Sami van Ingen's video piece and show to the public that metal music isn't only about death, destruction and rebellion. Although those subjects are fun to sing about.
Sami van Ingen (b. 1964) tekee kokeellisia elokuvia ja liikkuvan kuvan installaatioita. Hän tutkii teoksissaan elokuvan apparatusta itseään ja sen rajoja. Hänen töitään on esitetty monilla kansainvälisillä festivaaleilla ja taiteen näyttämöillä.
Sapiska on helsinkiläinen metallikollektiivi, joka luoma musiikki on luotu musiikin ehdoilla. Jos sävellys vaatii outoja tahtilajeja, riitasointuja tai flyygeleitä, niitä käytetään. Jos tarvitaan
hiljaisuutta, ei sitä lähdetä rikkomaan mauttomalla ryynäämisellä. Vaikka Lars Ulrich ei osaakaan enää soittaa, kysyi hän kerran osuvasti:"Mistä tietää, että maalaus on valmis? Milloin se on valmis? Kuka sen päättää? Sama pätee myös biiseihin." Sapiskan biisit elävät jatkuvasti omaa pientä elämäänsä. Sami van Ingenin videoteosta varten yhtye on sovittanut omasta tuotannostaan - julkaistusta ja julkaisemattomasta - pääosin instrumentaalisen (ja ajoittain myös improvisointiin nojaavan) kokonaisuuden, joka on rakennettu tukemaan yhtä tulkintaa monien joukossa.
Just One Kiss is an interpretation of Ned Kelly and His gang (1906), the first feature film ever made. The work grows size from one screening to other, every time there is more new image-material in the film. The heavy band Sapiska plays live-soundtrack to the film.
Sami van Ingen (b. 1964) makes experimental films and moving image installations. In his work he explores the cinematic apparatus itself and the boundaries within it. His works have been screened in many national and international festivals and venues over the years.
Sapiska is a Helsinki-based metal group. A band that uses in its music everything the music requires, be it odd time signatures, grand pianos, string orchestrations or unusual song structures. Music is the main focus, as it should be. No "l'art pour l'art"-mentality, only songs that need more flesh around them than your typical pop-constructions. Sapiska is very anxious to play their interpretation of Sami van Ingen's video piece and show to the public that metal music isn't only about death, destruction and rebellion. Although those subjects are fun to sing about.
No comments:
Post a Comment